Elokuvan tekemisen historia – Hollywood vs. Suomi

Elokuvia on tehty jo yli 100 vuotta. Lyhyessä ajassa on päästy pitkälle niin kansainvälisesti kuin Suomessakin elokuvanteossa, tosin suomalainen elokuva on edistynyt paljon hitaampaa tahtia verrattuna kansainväliseen ja erityisesti amerikkalaiseen elokuvatuotantoon. Viime vuosikymmenellä suomalainen elokuva on kuitenkin päässyt kansainvälisen suosion piiriin. Ensiksi elokuvia käytettiin propagandaan ja valistukseen, mutta nopeasti elokuvan tekemisestä tuli taiteenmuoto, joka nykypäivänä luokitellaan lähinnä viihteeksi.

Ensimmäiset elokuvat olivat ranskalaisia

Vaikka amerikkalainen elokuvatuotanto on nykypäivänä maailmankuulua, alkoi elokuvien tekemisen historia Euroopassa, Ranskassa. Elokuvahistorian lasketaan yleensä alkaneen vuonna 1895, jolloin Lumièren veljekset järjestivät ensimmäisen elokuvanäytöksen Ranskassa, Pariisissa. Kyseessä oli vain 45 sekunnin mittainen elokuva nimeltä ”Työläiset lähtevät Lumièren tehtaasta”. Elokuva esitettiin Pariisin Grand Caféssa, joka on edelleen käytössä elokuvateatterissa.

Toinen tunnetuista varhaisista elokuvista on samaisten veljesten valmistama ”L’arrivée d’un train en Gare de la Ciotat”, joka sai ensi-iltansa Pariisissa vuoden 1895 joulukuun 28. päivä. Tässä esityksessä elokuvayleisö juoksi karkuun penkkien ylitse, sillä elokuviin tottumattomina heille oli uskomatonta ajatella, ettei valkokankaalla yleisöä kohti liikkuvasta, oikean junan kokoisesta junasta ole todellista vaaraa katsojille.

Yhdysvaltojen tuoma muutos

Ensimmäiset elokuvat olivat kunnianhimottomia mykkäelokuvia. Tähän toi muutoksen yhdysvaltalainen D. W. Griffith, jonka elokuvista tunnetuin ja mullistavin oli Kansakunnan Synty, joka sai ensi-iltansa vuonna 1915. Tässä elokuvassa nähtiin ensikertaa monia niistä teknisyyksistä ja yksityiskohdista, joita edelleen nähdään monissa nykypäivän elokuvissa. Ensimmäinen elokuvastudio syntyi Italiaan, mutta joutui lopettamaan toimintansa elokuvanteon hintavuuden takia. Tämän jälkeen elokuvanteko siirtyi vakituisesti Yhdysvaltoihin Kalifornian rannikolle, jossa alan suurin keskus edelleen tunnetusti sijaitsee.

Alussa elokuvissa ei ollut nykyajan tyylisiä elokuvatähtiä, sillä ketään ei tunnettu koko teollisuudessa. Elokuvissa ei myöskään ollut lopputekstejä, joka vaikutti asiaan. Ensimmäinen nimeä kasvattava elokuvatähti oli Florence Lawrence, jonka Carl Laemmie vuokrasi toiselta elokuvayhtiöltä. Näyttelijän nimi painettiin kaikkiin elokuvan mainoksiin, ja myöhemmin tästä tuli tapa: elokuvassa esiintyvien tärkeiden näyttelijöiden nimet painettiin mainoksiin, kuten edelleen nykypäivänä on tapana. Tämä johti supertähtiajan alkamiseen, jonka ensimmäinen tähti oli Florence. Hänen tulonsa olivat ylitse kaikkien muiden.

Kun elokuviin alkoi sisältyä myös ääntä, alkoi toinen yhdysvaltalaisen elokuvan riehakas suosiokausi. Yhdysvaltalaiset elokuvatyylit slapstick ja screwball olivat hulvattomia komedioita, joiden päänäyttelijöiden välisestä dialogista saivat muunmaalaiset elokuvantekijät vain unelmoida. Tähän tyssäsi myös mykkäelokuva-aikojen elokuvatähtien suosio, sillä nyt haluttiin puhetta ja sitä haluttiin paljon.

Suomessa vauhti on vasta kiihtymässä

Suomessa elokuvan historia on ollut hyvin samanlainen kuin muualla maailmassa, mutta tahdiltaan hitaampi. Suomen elokuvatuotannon historia alkoi 1900-luvun alussa. Erityisesti alussa elokuvat olivat dokumenttityyppisiä, mutta myös monia näytelmäelokuvia tuotettiin. Näyttelijät ja usein koko elokuvatiimi koostui entisistä teatterinäyttelijöistä ja työntekijöistä.

Varsinaiseen vauhtiin Suomen elokuvatuotannossa päästiin vasta vuonna 1930, mutta sen pysäytti pian toinen maailmansota. Sodan aikana tuotettiin vain yksi elokuva. Sodan jälkeen alkoi suomalaisen elokuvan varsinainen kultakausi, joka kesti 1960-luvulle saakka ja tyssäsi lopulta televisioiden yleistymiseen. Suomalaisen elokuvatuotannon huonoin kausi oli 1970-luvulla, mutta suosio lähti taas kasvuun muutamaa vuosikymmentä myöhemmin 1990-luvulla. 2000-vuoden jälkeen valmistetuista elokuvista useat ovat yltäneet jopa kansainväliseen suosioon ja myös kotimaassa elokuvaa arvostetaan uudella tavalla taiteenmuotona.

Mielenkiintoista on, että edelleen tänä päivänä suomalaisen elokuvan kaikista eri tyyleistä eniten kiitosta ja ylistystä on saanut dokumenttielokuva.

Yhdysvaltalainen elokuva on edelleen kuningas

Yhdysvaltalainen elokuvatuotanto on edelleen alan huipulla, vaikka myös monissa muissa maissa tehdään elokuvaa erittäin korkealla tasolla. Myös suomalaista elokuvaa arvostetaan ulkomailla asti, ja kehitys ensimmäisistä elokuvista on huikea. Teemat pysyvät kuitenkin aina samoissa piireissä, joka on kulttuurille ominaista. Monia suomalaisia näyttelijöitä ja muita elokuva-alan ihmisiä on päässyt Kalifornian rannikolle saakka suuriin kansainvälistä suosiota niittäneisiin elokuviin.